Kiviniemen kyläEtusivulle
Lehmien soutu
Rainer ja Eero Halonen tuomassa karjaa Kraaselin laitumilta Kiviniemeen, 1970-luku. Kuva: Markku Lindén. Kuvan omistaa Rainer Halonen.

Kiviniemen kylän historiaa

Jääkausi ja maankohoaminen

Heti jääkauden jälkeen koko nykyinen Pohjanlanden rannikkoalue oli vielä paksun vesikerroksen peitossa. Haukiputaalla nykyisen rantaviivan läheisyydestä nousivat ensiksi veden pinnalle Isoniemen ja Virpiniemen korkeimmat alueet, jotka nekin vasta kohtuullisen myöhään eli viimeisten 2000 vuoden aikana ennen Kristuksen syntymää.

Vielä 1000-luvulle tultaessa olivat nykyisen Kiviniemen ja Kellon alueet suurimmalta osin veden alla. Kiviniemen alue alkoi pikkuhiljaa erottua maisemasta Virpiniemen suunnasta etelää kohti työntyvänä niemenä, jonka nimen voisi ajatella syntyneen Virpiniemen hiekkarantoihin verrattuna kivisistä rannoista. Kylän nykyinen keskus nousi merestä vasta 1500-luvun kieppeillä ja sen jälkeen. Alueen historia on siis kohtuullisen lyhyt kattaen vain muutaman viimeisen vuosisadan.

1900-luvun alkupuoli

1900-luvun alkupuolella Kiviniemen asukkaat olivat lähinnä päätoimisia kalastajia. Kalastuksen ohessa harjoitettiin pienimuotoista maanviljelystä. Lähes joka talossa, pienessäkin, oli oma hevonen, jota tarvittiin talvisessa nuotanvedossa.

Kiviniemeen Vehkaperän kylätieltä (nyk. Virpiniemen tie) johtava tie oli ilmeisen huonokuntoinen, koska syksyllä 1935 pidettiin Kiviniemessä tieasiaa koskeva kokous. Tämä yleinen kokous oli ’kutsuttu kokoon kuulutuksella, joka oli esillä kylän ilmoitustaululla sekä Osuuskaupan seinässä Kiviniemessä’.

Marraskuun 1. päivänä 1935 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 3. pykälässä todetaan tiestä seuraavaa: ’Koska Kellon Kiviniemeen menevä tie on aivan rappiotilassa sekä käyttökelvoton, päätettiin sanottua tietä ruveta kunnostamaan. Keskustelussa katsottiin, että tietä ruvetaan kunnostamaan kylätieksi’. Saman pöytäkirjan 4. pykälässä kerrotaan: ’Päätettiin kääntyä maaherran puoleen saada kylätie rakennetuksi.’

Maaherran päätöksessä 10. marraskuuta 1937 kirjataan, että: ’eräät Haukiputaan kunnan asukkaat ovat ilmaisseet halunsa ryhtyä toimenpiteisiin kylätien aikaansaamiseksi Vehkaperän kylätieltä, noin 1,5 kilometrin etäisyydestä Oulu-Tornio maantiestä Kiviniemen kalastajakylään Haukiputaan pitäjän Kellon kylässä.’ Maaherra oli hankkeelle ilmeisen suopea, koskapa päätöksessä todetaan myös, että: ’Tie on valmiiksi rakennettava 10.11.1941 mennessä.’

Tiemaan omistussuhteet aiheuttivat jonkin verran erimielisyyksiä, mutta ilmeisesti niistä päästiin sopimukseen koska valitusaikana vuoden 1939 alkupuolella ei valituksia tullut. Huhtikuun 12. päivä 1939 Kiviniemessä pidetyssä kokouksessa päätettiin sitten työt aloittaa palkkatöinä, joskin tien osakkailla oli mahdollisuus suorittaa osuutensa työllä. Työt päätettiin aloittaa 10.6.1939. Sodan alkaminen hidasti kuitenkin tietöitä ja viivästytti tien valmistumista.

Ympärivuotinen tieyhteys Kiviniemeen saatiin vasta 1950-luvulla, jolloin tietä alettiin talvisin aurata. Siihen saakka kylälle kuljettiin talvella nuottamiesten reenjälkiä pitkin.

1940-luvun lopulla, talvella 1948, aloitettiin ensimmäisen aallonmurtajan rakentaminen Kiviniemeen hätäaputöinä, joihin osallistuivat lähestulkoon kaikki kylän miehet. Ensimmäinen vaihe, sataman pohjoispuolinen aallonmurtaja, valmistui vuonna 1950.

1900-luvun loppupuoli ja 2000-luvun alku

1940-70 Kiviniemessä oli asukkaita parisen sataa. Kiviniemessä alkoi voimakas rakentaminen 1970-luvun alussa, jolloin taloja rakennettiin lähinnä nykyisen Kiviniementien pohjoispuolelle. Jatkuvan uudisrakentamisen seurauksena Kiviniemen asukasluku on noussut lähes 2600:een.

Nykyinen Kellon liikekeskuksesta Kiviniemeen johtava tie rakennettiin 1980-luvun vaihteessa aikaisemman Kalimenojan rantaa kulkevan kapean tien jäädessä kevyen liikenteen sekä tienvarren asukkaiden käyttöön.

Vuosisadan alkupuolella lähin koulu sijaitsi Pohjois-Kellossa, jonne Kiviniemenkin lapset kulkivat. Kiviniemeläisten osalta tilanne parani oleellisesti vuonna 1950, jolloin kylän oma koulu vihittiin käyttöön. Sittemmin koulua on laajennettu pariinkin otteeseen, ensin viipalerakennuksella ja myöhemmin ruokala-liikuntasali -rakennuksella.

1950-luvulta 1970-luvulle Kiviniemessä toimi kaksikin kauppaa, Osuuskaupan myymälä lähellä kalasatamaa sekä yksityinen Mannisen kauppa. Osuuskauppa lopetti myymälänsä 1970-luvulla ja K-valinta Manninen 1980-luvulla. Kylässä oli 1980-luvulla myös oma postikonttori. Kylä oli useamman vuoden kokonaan ilman kauppaa, kunnes helmikuussa 2003 avattiin entisen Mannisen kaupan tiloihin uusi Siwa.

Vanhan kalasataman toinen vaihe, sataman eteläpuolinen aallonmurtaja, valmistui 1969. 1980-luvulla rakennettiin vanhaan satamaan huoltorakennus sekä pistolaitureita. Vanhan sataman eteläpuolelle valmistui vuonna 2002 uusi satama-allas lähinnä huvi- ja vierasvenekäyttöön.




Copyright 2003 Kiviniemen asukasyhdistys / www.kellonkiviniemi.com